Kuvattu Lappeenrannan Cumuluksen neukkarissa, taustana valkonen seinä.

Harvoin tulee kuvattua lapsikuvia ja ehkä sen takia jotenkin tuntuu että lapsimallin ohjaaminen on ehkä se vaikein taiteenala mallinohjauksessa. Välillä tosin itse malli ottaa tilanteen haltuunsa niin suvereenisti että kuvan täytyy onnistua :) Tässä ylläolevassa oli niin jännä fiilis kuvassa että vedin tuonkin mustavalkoseksi, pikkasen toonausta sekä tekstuuria peliin ja fiilis on kuin suoraan mummon lipastosta löytyneellä lapsuudenkuvalla.

Hiljalleen huomaa että olisi tarvetta taustakankaalle sekä kolmannelle popalle, nää kuvat mitä nyt on tehny menee kyl tälläki setillä mut jos haluaa yhtään studiomaista kokovartalokuvaa niin sit joutuu pakostaki käymään fotarin puolella(=turhaa säätöä). Tämmösissä viimeaikojen puolivartalo-ja kasvokuvissa kun ei juuri oo väliä mitä siellä taustalla on, kunhan sen vaan saa valaistua. Kolmas poppa olis sen takia tärkee et vois tiputtaa taustavalon tehoja, nyt kun valasee taustaa yhellä valolla niin tehoja pitää olla aika paljon että vaalea spotti mallin takana on riittävän iso. Kovat tehot taas ajaa siihen et joutuu kuvaamaan voimakkaaseen vastavaloon jolloin kontrasti tuppaa tippumaan. Tietenki vois kuvata taustavalasun pienemmillä tehoilla mut taas ollaan siinä tilanteessa et saadakseen ns. valmista kuvaa pitää näppäillä koneen ääressä ylimäärästä.