Hyvää jälkeä tuolla saa aikaan, ilman kahvaa vain hiukan epäkäytännöllinen, varsinkin pystykuvia ottaessa ei oikein mikään nappi tunnu olevan luontevassa paikassa, tuohon saa kyllä kohtuu edullisesti kahvallista moottoriviritintä. Varaparisto kannattaa pitää mukana, suljin ja mittaprisma kun käyttää samaa, niin virtaa tuntuu kuluvan, ja loppu tulee ilman ennakkovaroituksia.
Tuo on käsittääkseni ollut aika tarkkaan 100% jalustalla/studiokäytössä niin ei ole ollut ergonomiasta niin väliä Kattelin Mamiyan kuvastoa et olis kahvakin tarjolla tohon mikä tekis käytöstä paljon helpompaa.
Paristo itseasiassa vielä orkkis tuossa sisällä kun näytti olevan puhtia, en käynyt vielä etsimässä et mikä nykyparisto tohon menee. Se tosin on arvotus et heittääkö ton valotusmittari vääriä lukemia jos on vanha patteri vai onko se paristojännitteestä riippumaton.
Mulla on tuollainen ollut, ja jälkeen olin aina tyytyväinen. Prisman mittarin lukemiin voi hyvin luottaa, on aika tarkka, ja taitaa toimia viimeiseen henkäykseen asti oikein. Paristoja saa valokuvausliikeiden hyllystä suoraan, moottorikahvoja kannattaa etsiä ebaysta. Butkus.org:stä löytyy noille manuaaleja jos kiinnostaa.
Orphancameras tais olla se paikka mistä löysin tuon ohjeet
kattelinki noita kahvoja ebaysta, ei oikeestaan mitenkään hirveen hintasia. Epäergonomisudesta huolimatta tän kokosilla räpylöillä kuvaaminen on kuitenki ihan mahollista, ainoo oikeesti harmittava tekijä on se et kuvausjärjestys pitää olla tarkennus-mittaus-viritys. Jos virittää ekana niin miun nakit tuppaa painamaan vahingossa ton laukasun pohjaan.
Mahtavia kameroita nuo Mamiyat. Tekisi mieli itsekin moinen hommata. Eivät ole eBayssa hirveissä hinnoissa. Linssivalikoima on melkoisen hyvä, tosin studio käyttöön suunnattu. Tämä on varmaan ensimmäinen kerta kun näen 645:n ilman kahvaa.
Siistin näköinen peli, vähän toista kuvata tommosella kuin kinokameralla.
Mulla on Mamiya RB 67 jolla on kuvattu viimeksi vuonna 2004. Mielessä on pyörinyt filmikuvauksen elvytys, mutta toistaiseksi on jäänyt tuumausasteelle.
Jos sen moottorikahvan onnistut hommaamaan, niin elä säikähdä, nykykameroihin tottuneelle voi raaka ja repivä betonimyllyä muistuttava ääni olla järkytys, mutta se ei ole vika vaan ominaisuus.
Hyvää jälkeä tuolla saa aikaan, ilman kahvaa vain hiukan epäkäytännöllinen, varsinkin pystykuvia ottaessa ei oikein mikään nappi tunnu olevan luontevassa paikassa, tuohon saa kyllä kohtuu edullisesti kahvallista moottoriviritintä. Varaparisto kannattaa pitää mukana, suljin ja mittaprisma kun käyttää samaa, niin virtaa tuntuu kuluvan, ja loppu tulee ilman ennakkovaroituksia.
Tuo on käsittääkseni ollut aika tarkkaan 100% jalustalla/studiokäytössä niin ei ole ollut ergonomiasta niin väliä
Kattelin Mamiyan kuvastoa et olis kahvakin tarjolla tohon mikä tekis käytöstä paljon helpompaa.
Paristo itseasiassa vielä orkkis tuossa sisällä kun näytti olevan puhtia, en käynyt vielä etsimässä et mikä nykyparisto tohon menee. Se tosin on arvotus et heittääkö ton valotusmittari vääriä lukemia jos on vanha patteri vai onko se paristojännitteestä riippumaton.
Mulla on tuollainen ollut, ja jälkeen olin aina tyytyväinen. Prisman mittarin lukemiin voi hyvin luottaa, on aika tarkka, ja taitaa toimia viimeiseen henkäykseen asti oikein. Paristoja saa valokuvausliikeiden hyllystä suoraan, moottorikahvoja kannattaa etsiä ebaysta. Butkus.org:stä löytyy noille manuaaleja jos kiinnostaa.
Orphancameras tais olla se paikka mistä löysin tuon ohjeet
kattelinki noita kahvoja ebaysta, ei oikeestaan mitenkään hirveen hintasia. Epäergonomisudesta huolimatta tän kokosilla räpylöillä kuvaaminen on kuitenki ihan mahollista, ainoo oikeesti harmittava tekijä on se et kuvausjärjestys pitää olla tarkennus-mittaus-viritys. Jos virittää ekana niin miun nakit tuppaa painamaan vahingossa ton laukasun pohjaan.
Mahtavia kameroita nuo Mamiyat. Tekisi mieli itsekin moinen hommata. Eivät ole eBayssa hirveissä hinnoissa. Linssivalikoima on melkoisen hyvä, tosin studio käyttöön suunnattu. Tämä on varmaan ensimmäinen kerta kun näen 645:n ilman kahvaa.
Siistin näköinen peli, vähän toista kuvata tommosella kuin kinokameralla.
Mulla on Mamiya RB 67 jolla on kuvattu viimeksi vuonna 2004. Mielessä on pyörinyt filmikuvauksen elvytys, mutta toistaiseksi on jäänyt tuumausasteelle.
Jos sen moottorikahvan onnistut hommaamaan, niin elä säikähdä, nykykameroihin tottuneelle voi raaka ja repivä betonimyllyä muistuttava ääni olla järkytys, mutta se ei ole vika vaan ominaisuus.